Sosiaalifoorumi on kansalaiskeskustelua edistävä tapahtuma, jota on järjestämässä suuri joukko erilaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita. 

Helsingissä niin ikään vapaaehtoisvoimin toimiva Global Clinic on tarjonnut anonyymejä ja maksuttomia terveydenhuollon palveluita paperittomille viime vuodesta alkaen.

Paperittomien siirtolaisten asemasta keskustellaan Helsingin Sosiaalifoorumissa lauantaina 21.4.2012, kun Paperittomat -verkoston jäsenet järjestävät paneelin paperittomien oikeudellisesta asemasta ja palveluihin pääsystä. Pro-tukipiste on mukana tilaisuudessa.

Lainsäädäntöhankkeesta keskusteltiin Ihmiskaupan vastaisen verkoston kokoontumisessa maaliskuun alussa. Verkoston vieraana oli sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, joka kertoi valtionhallinnossa meneillään olevista ihmiskauppaan liittyvistä uudistuksista.  Verkostoon kuuluvat järjestöt ilmaisivat kokoontumisessa huolensa erityisesti uhrilähtöisten toimintaperiaatteiden toteutumattomuudesta, lainsäädännön ja käytännön välisestä kuilusta sekä ihmiskaupan vastaisiin toimenpiteisiin suunnattujen taloudellisten resurssien riittämättömyydestä.

Sisäasianministeriö valmistelee parhaillaan ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä koskevaa seurantaraporttia. Raportissa arvioidaan, miten kansallisen ihmiskaupparaportoijan vuoden 2010 kertomuksen pohjalta laaditut suositukset on pantu toimeen.  Arvioitavien toimenpidesuositusten joukossa ovat muiden muassa ihmiskauppaa ja paritusta koskevien rangaistussäännösten päällekkäisyyksien poistaminen, parituksen kohteeksi joutuneen henkilön oikeusaseman vahvistaminen, Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen ratifiointi sekä ihmiskauppaa koskevan erillislain valmistelu.

Pro-tukipisteen koordinoima Ihmiskaupan vastainen verkosto on kokoontunut vuodesta 2007 lähtien noin neljä kertaa vuodessa. Verkostossa on mukana ihmiskaupan vastaisen toiminnan kannalta keskeisiä järjestöjä ja yhteisöjä sekä tutkijoita.

Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin löytyy uunituoreesta Prostituutio Pohjoismaissa -raportista. Raporttiin on koottu tiivistelmiä Helsingissä syyskuussa 2011 järjestetyn seminaarin puheenvuoroista ja keskusteluista. 

Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto (Nordic Network on Prostitution) aloitti toimintansa pienimuotoisena jo 1980-luvulla. Suomi ja Pro-tukipiste liittyivät verkostoon vuonna 1990.  Verkoston jäsenyyttä ei ole rajattu, joten toimintaan on osallistunut kansalaisjärjestöjä, yksittäisiä seksityöaktivisteja, valtiollisia organisaatioita, kunnallisten palveluiden tuottajia sekä tutkimus- ja kehittämislaitoksia kaikista Pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta.

Verkoston päämääränä on vaihtaa tietoa seksityöhön ja prostituutiopolitiikkaan liittyvistä trendeistä Pohjoismaissa sekä rakentaa ja ylläpitää yhteistyötä pohjoismaisten toimijoiden välillä.

Verkosto kokoontuu seuraavan kerran Oslossa toukokuussa 2012.

Howard Byde siirtyy Pro-tukipisteen Tampereen yksikköön Lontoon Merimieskirkon diakonin tehtävistä elokuussa. Hän tulee kehittämään mieserityistä työtä Pro-tukipisteellä.

Pro-tukipisteen ja Rikosuhripäivystyksen yhteinen kirjallinen lausunto hallituksen esityksestä julkaistaan myöhemmin verkkosivuillamme.

Suomi allekirjoitti Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen sopimuksen vuonna 2006. Sopimuksen tarkoitus on ennalta ehkäistä ihmiskauppaa, suojella uhreja, rangaista rikoksen tekijöitä sekä vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Uhrien asemalle ja tunnistamiselle asetetaan sopimuksessa suuri painoarvo. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo erityinen monitorointimekanismi GRETA. 

Sexpon sivuilta löytyy tietoa säätiön palveluista, seksuaalisuudesta ja seksuaalioikeuksista. Sivustolla on myös nettineuvonta-palvelu, jossa voi anonyymisti saada asiantuntijoiden neuvoja seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Opinnäytetyötä varten tehdyistä haastatteluista kävi ilmi, että Saphaan-työssä kohdattujen thaimaalaisten siteet suomalaiseen yhteiskuntaan ovat varsin heikot. Haastateltujen kontakti yhteiskuntaan rakentuu pitkälti epävirallisen tukiverkoston – suomalaisen aviopuolison ja thaiyhteisön – varaan. 

”Vaikuttaa siltä, että kotouttamiseen tähtäävät tukitoimet ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut tarjoavat liikaa valmiita vastauksia ja vaihtoehdottomuutta. Haastattelemiltani henkilöiltä näytti puuttuvan aito mahdollisuus valita itse olemassa olevien resurssien puitteissa. Haastateltavat kuvasivat paljon sitä, kuinka asiat päätetään valmiiksi heidän puolestaan. Ensin päättävät suomalaiset puolisot ja mahdollisen eron jälkeen viranomaiset”, Mari Kinnunen kertoo.

Haastateltavat painottivat haluavansa itse tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat. Tämän tueksi he tarvitsevat asiallista ja ymmärrettävää tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista.

Erityiseksi osallisuuden esteiksi opinnäytteen haastatteluissa nousivat heikko kielitaito ja tiedolliset puutteet. Haastateltavat kokivat Saphaan -työn palveluohjauksen itsenäistä päätöksentekokykyä ja tietotaitoa lisäävänä tukena. Palveluohjauksessa erityisen tärkeänä nähtiin asiakasryhmää arvostava asenne ja yhteinen kieli.

Kinnusen mukaan haastattelututkimus osoitti, miten tärkeää on tarjota maahanmuuttajille neuvontaa ja tukea heidän omalla kielellään. 

”Emme voi edellyttää maahanmuuttajalta suomea kielen taitoa ja itsenäistä selviytymistä yhteiskunnassamme ennen kuin osallisuuden edellytykset ovat kunnossa. Osallisuutta tuetaan parhaiten tarjoamalla vaihtoehtoja ja jättämällä lopullinen päätösvalta ihmiselle itselleen.”

Kinnunen haastatteli opinnäytetyötään varten kahdeksaa Saphaan -työn asiakasta.

Pro-tukipisteen Saphaan-työssä on myös kartoitettu thaimaalaisten asiakkaidemme kokemuksia matalan kynnyksen kielikoulusta ja julkisten terveyspalveluiden käytöstä. Pääset lukemaan raportin tästä.

KokoTeatteri järjesti V-Day -hyväntekeväisyystapahtuman tiistaina 14.2.2012 kolmatta kertaa. Pro-tukipiste oli tänä vuonna tapahtuman kotimainen hyväntekeväisyyskohde, joka sai 90 % illan tuotosta.

Ohjaamme lahjoituksen asiakkaillemme tarkoitettujen voimautumistyöpajojen järjestämiseen.

Naiset näyttävät valittavan turvapaikkapäätöksistä miehiä harvemmin. Haastatellut naiset kokivat valitusprosessin pääosin raskaaksi ja monimutkaiseksi, etenkin jos heillä oli lapsia. Vieraassa maassa liikkuminen koettiin turvattomana, mikä hankaloitti valitusprosessiin tarvittavan avun hakemista.

Myös osallistuminen oikeusistuntoihin koettiin vaikeana, etenkin silloin, kun lapset täytyi ottaa mukaan oikeussaliin. Osa haastateltavista piti oikeusistuntoja pelottavana ja henkisesti raskaana kokemuksena. Tähän vaikuttivat osaltaan negatiiviset kokemukset virkavallasta lähtömaassa. Pelko vaikeutti yhteistyötä oikeusavustajan kanssa, sillä arkaluontoisten tietojen esiin tulemisen pelättiin johtavan lasten huostaanottoon tai käännytykseen.

Muita tutkimuksessa esiin tulleita valitusprosessia vaikeuttavia tekijöitä olivat muiden muassa kielimuuri, terveysongelmat, raskaus, itsetunnon puute, riippuvaisuus aviomiehestä tai muusta perheenjäsenestä sekä tottumattomuus itsenäiseen päätöksentekoon.

ASAP:n  mukaan kulttuurisidonnaiset, sukupuoleen liittyvät tekijät tulisi huomioida turvapaikkaprosesseissa entistä paremmin.

Voit lukea koko tutkimuksen täältä:  ”Barriers to support appeals for asylum seeking women”

Kyseessä on kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeustutkimuksen ja hallituksen toimintaa täydentävä toimielin, joka pyrkii tukemaan ihmisoikeuksien toteutumista seuraten ja arvioiden edellä mainittujen tahojen toimintaa, avustaen niitä ihmisoikeuksien toteuttamisessa sekä muokaten yhteiskuntaa ihmisoikeustietoisemmaksi.

Ihmisoikeuskeskuksen mandaatti perustuu YK:n hyväksymiin ns. Pariisin periaatteisiin.

Ihmisoikeuskeskuksen alaisuudessa aloittaa toimintansa  perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallinen yhteistyöelin, ihmisoikeusvaltuuskunta. Valtuuskunta käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita. Valtuuskunnassa on vähintään 20 ja enintään 40 jäsentä. Heidän joukossaan on muun muassa kansalaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita.