KokoTeatteri järjesti V-Day -hyväntekeväisyystapahtuman tiistaina 14.2.2012 kolmatta kertaa. Pro-tukipiste oli tänä vuonna tapahtuman kotimainen hyväntekeväisyyskohde, joka sai 90 % illan tuotosta.

Ohjaamme lahjoituksen asiakkaillemme tarkoitettujen voimautumistyöpajojen järjestämiseen.

Opinnäytetyötä varten tehdyistä haastatteluista kävi ilmi, että Saphaan-työssä kohdattujen thaimaalaisten siteet suomalaiseen yhteiskuntaan ovat varsin heikot. Haastateltujen kontakti yhteiskuntaan rakentuu pitkälti epävirallisen tukiverkoston – suomalaisen aviopuolison ja thaiyhteisön – varaan. 

”Vaikuttaa siltä, että kotouttamiseen tähtäävät tukitoimet ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut tarjoavat liikaa valmiita vastauksia ja vaihtoehdottomuutta. Haastattelemiltani henkilöiltä näytti puuttuvan aito mahdollisuus valita itse olemassa olevien resurssien puitteissa. Haastateltavat kuvasivat paljon sitä, kuinka asiat päätetään valmiiksi heidän puolestaan. Ensin päättävät suomalaiset puolisot ja mahdollisen eron jälkeen viranomaiset”, Mari Kinnunen kertoo.

Haastateltavat painottivat haluavansa itse tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat. Tämän tueksi he tarvitsevat asiallista ja ymmärrettävää tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista.

Erityiseksi osallisuuden esteiksi opinnäytteen haastatteluissa nousivat heikko kielitaito ja tiedolliset puutteet. Haastateltavat kokivat Saphaan -työn palveluohjauksen itsenäistä päätöksentekokykyä ja tietotaitoa lisäävänä tukena. Palveluohjauksessa erityisen tärkeänä nähtiin asiakasryhmää arvostava asenne ja yhteinen kieli.

Kinnusen mukaan haastattelututkimus osoitti, miten tärkeää on tarjota maahanmuuttajille neuvontaa ja tukea heidän omalla kielellään. 

”Emme voi edellyttää maahanmuuttajalta suomea kielen taitoa ja itsenäistä selviytymistä yhteiskunnassamme ennen kuin osallisuuden edellytykset ovat kunnossa. Osallisuutta tuetaan parhaiten tarjoamalla vaihtoehtoja ja jättämällä lopullinen päätösvalta ihmiselle itselleen.”

Kinnunen haastatteli opinnäytetyötään varten kahdeksaa Saphaan -työn asiakasta.

Naiset näyttävät valittavan turvapaikkapäätöksistä miehiä harvemmin. Haastatellut naiset kokivat valitusprosessin pääosin raskaaksi ja monimutkaiseksi, etenkin jos heillä oli lapsia. Vieraassa maassa liikkuminen koettiin turvattomana, mikä hankaloitti valitusprosessiin tarvittavan avun hakemista.

Myös osallistuminen oikeusistuntoihin koettiin vaikeana, etenkin silloin, kun lapset täytyi ottaa mukaan oikeussaliin. Osa haastateltavista piti oikeusistuntoja pelottavana ja henkisesti raskaana kokemuksena. Tähän vaikuttivat osaltaan negatiiviset kokemukset virkavallasta lähtömaassa. Pelko vaikeutti yhteistyötä oikeusavustajan kanssa, sillä arkaluontoisten tietojen esiin tulemisen pelättiin johtavan lasten huostaanottoon tai käännytykseen.

Muita tutkimuksessa esiin tulleita valitusprosessia vaikeuttavia tekijöitä olivat muiden muassa kielimuuri, terveysongelmat, raskaus, itsetunnon puute, riippuvaisuus aviomiehestä tai muusta perheenjäsenestä sekä tottumattomuus itsenäiseen päätöksentekoon.

ASAP:n  mukaan kulttuurisidonnaiset, sukupuoleen liittyvät tekijät tulisi huomioida turvapaikkaprosesseissa entistä paremmin.

Voit lukea koko tutkimuksen täältä:  ”Barriers to support appeals for asylum seeking women”

Kyseessä on kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeustutkimuksen ja hallituksen toimintaa täydentävä toimielin, joka pyrkii tukemaan ihmisoikeuksien toteutumista seuraten ja arvioiden edellä mainittujen tahojen toimintaa, avustaen niitä ihmisoikeuksien toteuttamisessa sekä muokaten yhteiskuntaa ihmisoikeustietoisemmaksi.

Ihmisoikeuskeskuksen mandaatti perustuu YK:n hyväksymiin ns. Pariisin periaatteisiin.

Ihmisoikeuskeskuksen alaisuudessa aloittaa toimintansa  perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallinen yhteistyöelin, ihmisoikeusvaltuuskunta. Valtuuskunta käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita. Valtuuskunnassa on vähintään 20 ja enintään 40 jäsentä. Heidän joukossaan on muun muassa kansalaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita.

Palvelussa voi asioida myös suoraan Pro-tukipisteen henkilökunnan kanssa. Tarkempaa tietoa päivystysajoista löydät Pro24/7 -palvelun sivuilta.

Pro24/7 on internetissä tapahtuvan etsivän työn ja neuvonnan työmenetelmien kehittämisprojekti Probotin (2009 – 2011) lopputuote.  Palvelun teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Kide Concepts Oy ja Grip Studios Interactive Oy.

Hiv-testeissä suomalaiset käyvät oma-aloitteisesti harvoin. Yleisin syy testaamattomuuteen on se, että tartuntaa ei pidetä mahdollisena omalla kohdalla.

Tilastojen mukaan hiv-tartunta todetaan tyypillisesti Suomessa 37-vuotiaalta mieheltä, joka on saanut tartunnan seksin kautta. Tänä vuonna Suomessa on todettu 164 uutta hiv-tartuntaa.

On arvioitu, että Suomessa on jopa 1000 tartunnastaan tietämätöntä. Suomessa yli 90 prosenttia tartunnoista saadaan seksin välityksellä. Hyönteisen pistosta tai suutelemisesta hiv ei tartu.

YK:n aidsjärjestö Unaids tavoittelee maailmaa, jossa uusia hiv-tartuntoja ei tule, ketään ei syrjitä hiv-tartunnan vuoksi eikä kukaan kuole aidsiin. Tähän on vielä matkaa, mutta tavoitteiden on hyvä olla korkealla. Oikea tieto hivistä ja mahdollisuus suojautua on tartuntojen ehkäisemisen kannalta tärkeää.

Hyvää Maailman aids-päivää!