CEDAW-maaraportti

Lausunto Suomen ulkoasiainministeriölle

Asia: YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus; Suomen seitsemäs määräaikaisraportti

Pro-tukipiste ry kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti raportin lukuun ”Naiskauppa ja prostituutio”.

Yleisenä huomiona Pro-tukipiste ry pitää termiä ”naiskauppa” ongelmallisena, sillä kuva ihmiskaupasta on muuttunut ja monipuolistunut sitä mukaa kun tunnistamis- ja rikostutkinnalliset mekanismit ovat kehittyneet. Termiä naiskauppa ei avata raportissa. Oletettavasti kyse on naisiin kohdistuvasta ihmiskaupparikollisuudesta.

Otsikko ”Naiskauppa ja prostituutio” liittää naiset ihmiskaupan uhreina lähinnä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan prostituutiokontekstissa ja sivuuttaa näin muilla aloilla tapahtuvan riiston. Lisäksi ihmiskaupasta ja prostituutiosta kirjoitetaan yhdessä mainitsematta muita aloja, joilla ihmiskaupaksi määriteltävää hyväksikäyttöä tapahtuu. Ihmiskauppailmiön sisällä tapahtuva hyväksikäyttö on sukupuolittunutta, mutta siihen raportin lyhyessä tekstissä ei viitata. Olennaista olisi kiinnittää huomiota siihen, että ihmiskaupassa naisten hyväksikäyttö tapahtuu yleensä informaalisilla sektoreilla kuten prostituutio ja kotityö (au pair, kotiapulaiset) tai matalapalkka-aloilla kuten siivous- ja ravintola-ala.

Suomessa on otettu käyttöön termi ”ihmiskaupan kaltaiset rikokset”. Näihin kuuluvat kiskonnan tapainen työsyrjintä, laittoman maahantulon järjestäminen ja törkeä paritus. Lähirikosten nimeämisen alkuperäisenä tarkoituksena oli helpottaa uhrien asemaa jo tunnistamisvaiheessa, sillä lähirikosten tunnusmerkistöjen samankaltaisuuden pelättiin vaikeuttavan ihmiskaupan uhrien tunnistamista. Suomalaista oikeuskäytäntöä on kritisoitu varsinkin prostituutiotarkoituksiin tapahtuvan ihmiskaupan osalta siitä, että ihmiskaupan sijasta on syytetty törkeästä parituksesta. Vaikka rangaistukset eivät näiden kahden välillä juurikaan eroa niin uhrin asema on oleellisesti toinen: ihmiskaupassa hyväksikäytetty henkilö on asianomistaja kun taas parituksessa hänellä on todistajan asema.

17. Komitea kiinnittää huomiota ihmiskaupan vastaisten suunnitelmien suureen lukumäärään ja niihin liittyvien prosessien irrallisuuteen toisistaan. Pro-tukipiste on samaa mieltä tämän huolen osalta, sillä käytännössä suomalaisessa ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa on käynnissä samanaikaisesti useita merkittäviä prosesseja ilman, että nämä prosessit olisivat järkevällä tavalla linkitetty toisiinsa. Nykyisellään eri suunnitelmaprosessit eivät muodosta yhtenäistä ja samansuuntaista linjaa ihmiskaupan vastaisen työn organisoinnille. Ihmiskaupan vastaisesta työstä puuttuu riittävä poliittinen ohjaus ja eri hallintokuntien välinen koordinaatio ja vastuunotto.

18. Komitea kiinnittää huomiota prostituutioon ja ihmiskauppaan liittyvän tilastotiedon puutteisiin. Vastoin komitean käsitystä katsomme, että Suomessa ollaan varsin hyvällä tasolla prostituution määrän ja rakenteen arvioinnissa. Täydellisiä tilastotietoja on ilmiöstä mahdoton saada, koska ei ole olemassa kansainvälistä yhteisesti sovittua määritelmää prostituutiosta ja prostituoiduista. Määrälliset arviot ja niiden vertailtavuus eri maiden kesken on aina väistämättä summittaista. Yhdistelemällä tukipalvelu- ja valvontaviranomaisten sekä kolmannen sektorin tuottamia arvioita prostituutiokentän laajuudesta ja rakenteesta olemme vuosien mittaan saavuttaneet kuitenkin kansainvälisestikin vertaillen tyydyttävän tietotason maamme prostituutiotilanteesta. Yhteistyöllä saavutetun seurantatiedon perusteella pystymme arvioimaan prostituutiokentässä tapahtuvia muutoksia. Raportissa viitataan meneillään olevaan tutkimukseen naisten prostituution hyväksikäytöstä. Emme osaa ottaa kantaa tähän, koska tiedossamme ei ole, mihin meneillään olevaan tutkimukseen raportissa viitataan.

Thai-hierontapaikkojen tilannetta on selvitetty Suomessa. Sisäasiainministeriön poliisilla teettämän selvityksen mukaan vuonna 2006 Suomessa oli 131 thai-hierontapaikkaa. Jokaisessa hierontapaikassa työskentelee yleensä 1-3 naista ja osa naisista työskentelee usealla paikkakunnalla kiertäen kaupungista toiseen. Tämä perusteella voidaan arvioida, että vuositasolla Suomessa thai-hierontapaikoissa työskentelee noin 200-300 thaimaalaista naista.

Thai-hierontapaikoissa tapahtuvan prostituution tunnistamisessa ja tukitoimien suuntaamisessa hierontapaikoissa työskentelevien ihmisten tukemiseen on raportointiaikana tapahtunut merkittävä positiivinen muutos. EU:n kotouttamisrahaston avustuksen turvin Pro-tukipisteellä aloitettiin tähän liittyvä erityishanke Saphaan (=silta) vuonna 2009 ja hanke jatkuu nykyisin Helsingin kaupungin rahoituksella edelleen.

Hankkeen kautta on saatu kontakti lähes kaikkiin Helsingissä toimiviin hierontapaikkoihin ja hanke on savuttanut kohdeyhteisön luottamuksen jopa siinä määrin, että hankkeen työntekijöihin otetaan yhteyttä ja haetaan tukea myös muualta Suomesta. Hankkeen aikana on tavattu noin 200 eri henkilöä eli kohderyhmä on tukitoimien piirissä varsin kattavasti. Tukitoimilla tarkoitetaan räätälöityjä, kotoutumista edistäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä oikeudellista neuvontaa.

Tältä osin voidaan todeta, että Suomessa on puututtu hierontapaikkojen ja niissä työskentelevien naisten tilanteeseen eurooppalaisittain vertaillen erittäin tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Tukitoimien jatkuvuus on kuitenkin vuosittain vaakalaudalla ja tukitoimien rahoituksen epävarmuus on edelleenkin ratkaisematta.

Myöskään prostituutiossa mukana oleville naisille tarjottavien palveluiden suhteen Suomen tilanne ei ole niin huono kuin raportin teksti antaa ymmärtää. Pro-tukipiste tavoittaa vuositasolla noin pari tuhatta eri ihmistä, joka on vajaa puolet kohderyhmään kuuluvien ihmisten arvioidusta kokonaispopulaatiosta (noin 4000-5000). Kattavuus on siis varsin hyvä siitäkin huolimatta, että varsinaista palvelutoimintaa on vain kahdella paikkakunnalla.

Valtio on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan ja Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusten kautta rahoittanut tukipalveluiden tuottamista vuodesta 1996 lähtien. Pro-tukipiste oli pitkään ainoa prostituution parissa työtä tekevä järjestö. Nykyisin Suomessa toimii myös Exit – pois prostituutiosta ry, jonka kanssa Pro-tukipiste on tehnyt yhteistyötä varsinkin nuorten prostituutioon rekrytoitumisen ennaltaehkäisyn ja tietojen vaihdon osalta sekä etsivän työn työmenetelmien käyttöönotossa.

Valtaosa Pro-tukipisteen asiakaskunnasta on ulkomaalaistaustaisia naisia, jotka joko asuvat pysyvästi Suomessa tai liikkuvat turistiviisumin turvin maasta toiseen. Tukipalvelujen sisältö riippuu asiakkaan statuksesta eli tuen muodot riippuvat siitä, mihin palveluihin yksilö on oikeutettu Suomen lainsäädännön mukaan. Pro-tukipiste ei kutsu tarjoamiaan tukipalveluita yleistyneellä exit-palveluiden termillä huolimatta siitä, että tukitoimilla pyritään aina tukemaan asiakasta niissä muutoksissa, jotka hän kertoo avunhakemisensa syiksi ja tavoitteiksi. Tukitoimet lisäävät aina asiakkaan toimintakykyä ja valinnanmahdollisuuksia sekä pyrkivät ennaltaehkäisemään hyväksikäytön ja syrjäytymisen riskejä. Prostituutiolle vaihtoehtoisten toimeentulon mahdollisuuksien miettiminen ja niistä tiedottaminen sekä muihin palveluihin ohjaaminen ovat tukitoimien perusarkea.

Pro-tukipisteen tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut prostituutiossa mukana oleville naisille ovat saatavilla Helsingissä ja Tampereella. Maantieteellinen kattavuus on siis edelleenkin riittämätön. Osa palveluista pystytään toki tuottamaan internetin kautta valtakunnallisesti, mutta henkilökohtaisempaa työotetta vaativat palvelut keskittyvät paikkakunnille, joissa on Pro-tukipisteen palveluyksiköt.

Prostituutiolle on ominaista lisääntynyt liikkuvuus sekä rajojen yli että maan sisällä. Tukitoimien sisältöä mietittäessä olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että yhä suurempi osa tukitoimien piiriin hakeutuvista ihmisistä ei ole oikeutettu työskentelemään Suomen virallisilla työmarkkinoilla ja he eivät ole oikeutettuja kunnallisiin tukipalveluihin. Oleskelustatus on yhä merkittävämpi tekijä tukipalveluiden tarjoamismahdollisuuksien perustana.

Pro-tukipiste ry:n asiakastyössä kohtaamat ihmiskaupan uhreiksi joutuneet ihmiset ovat olleet naisia tai naissukupuoleen identifioituvia ihmisiä, joita on hyväksikäytetty prostituutiossa tai muun kaltaisessa seksityössä. Ihmiskaupan vastainen toiminta on Pro-tukipiste ry:n näkökulmasta Suomessa painottunut käytännössä ulkomaalaisvalvontaan ja rikollisuuden torjuntaan – siitä huolimatta, että toimintasuunnitelmissa painotetaan ihmiskaupan vastaisten toimien ihmisoikeudellista ulottuvuutta.

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat niin sanotut paperittomat tai kolmansista maista lähtöisin olevat seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrit. Haavoittuvuutta tuottaa muun muassa maassa oleskelun epävarmuus ja turvapaikka- ja oleskelulupaprosessien hitaus ja ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan sitominen uhrin velvollisuuteen tehdä yhteistyöstä tutkivien viranomaisten kanssa. Prosessien hitaus estää uhria toipumista traumatisoivista kokemuksista ja hidastaa integroitumista virallisille työmarkkinoille ja paluuta ns. normaaliarkeen.

Vaikka ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään pääseminen ei edellytä laillista oleskeluperustetta, tulee tunnistetun ja auttamisjärjestelmään otetun uhrin oleskelu laillistaa mahdollisimman pian. Esimerkiksi muilla työaloilla tapahtuvan ihmiskaupan uhreilla on yleensä ollut työskentelyn mahdollistava oleskelulupa Suomeen, joten ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun oleskelulupaan liittyvät ongelmat koskettavat erityisesti prostituutiokontekstissa ihmiskaupan uhreiksi joutuneita.

Suomessa harkinta-ajasta ja oleskeluluvista ihmiskaupan uhreille on erittäin vähän ennakkokokemuksia, joten nämä oleskeluperusteet ovat erittäin ennakoimattomia, mikä tuottaa jatkuvaa epävarmuutta rikoksen uhriksi joutuneelle ihmiselle. Yhteistyövelvoite viranomaisten kanssa puolestaan nostaa kynnystä avun hakemiselle. Oikeusprosesseista ihmiskauppanimikkeellä on vain vähän kokemuksia ja prosessit voivat kestää useita vuosia.

Raportissa sivuutetaan täysin seksityöntekijöiden asema, vaikka seksityöntekijät ovat valtaosaltaan naisia. Seksityöntekijöiden asema on yhteiskunnallisesti marginaalinen ja haavoittuva. Prostituutio on yhä asia, josta halutaan vaieta, koska prostituoidun sosiaalinen kategoria on suomalaisessa yhteiskunnassa niin stigmatisoitunut. Prostituoituna toimivien ihmisten oikeuksien loukkauksiin ei ole puututtu oikeudellisesti niin, että prostituoituna toimivan ihmisen asema tulisi turvatuksi ja että hänellä olisi realistinen mahdollisuus kompensaatioon. Esimerkiksi oikeuslaitoksessa on käsitelty parituksena tai törkeänä parituksena rikoksia, jotka olisivat voineet täyttää myös ihmiskaupan määritelmän. Ihmiskaupparikoksen kohteeksi prostituutiokontekstissa joutuneita ihmisiä voidaan käännyttää ulkomaalaislain perusteella maasta ilman, että uhrilla olisi todellista mahdollisuutta saada apua. Selkeästi ihmiskaupan uhrin tunnusmerkistöjä täyttäviä henkilöitä ei suurella todennäköisyydellä tunnisteta uhreiksi ja/tai heitä ei tueta auttamisjärjestelmän tai muiden tukitoimien piiriin.

Helsingissä 3.6.2011

Jaana Kauppinen
Toiminnanjohtaja

Essi Thesslund
Kehittämiskoordinaattori

Pro-tukipiste ry