Yhdenvertaisuus Pro-tukipisteen asiakastyössä
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 6 §)
Maaliskuussa 2010 Pro-tukipisteen asiakastyössä pidetään esillä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja. Yhdenvertaisuuden toteutumisen tukeminen on aina kuulunut Pro-tukipisteellä tehtävään asiakastyöhön. Pro-tukipisteen palveluiden asiakkaat edustavat usein valtaväestöstä poikkeavia kieliryhmiä ja etnisyyksiä sekä seksuaalista ja sukupuolista moninaisuutta. Myös mies- ja transsukupuolisten asiakkaiden erityistarpeisiin kiinnitetään palveluissamme huomiota.
Pro-tukipiste tarjoaa palveluita matalan kynnyksen periaatteella. Se tarkoittaa, että palveluita voi saada luottamuksellisesti ja anonyymisti, virastoaikojen ulkopuolella, ilman ajanvarausta sekä mahdollisuuksien mukaan omalla äidinkielellä. Palveluissa ei aseteta ennakkoehtoja sille, missä tilanteessa henkilö esimerkiksi seksityön suhteen on tai mitä hän itse tilanteestaan ajattelee.
Seksityöntekijät kohtaavat usein syrjintää muun muassa palveluissa ja rikosoikeudellisissa prosesseissa. Niin sanottu prostituutiostigma kaventaa mahdollisuuksia yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Yksittäinen seksityöntekijä saa helposti kantaakseen kaikki prostituutioon liittyvät kielteiset mielikuvat. Prostituutiostigma voi estää ihmistä ilmaisemasta tarpeitaan tai tulemasta kuulluksi palveluissa. Lisäksi kielelliset ja kulttuuriset tekijät saattavat vaikuttaa ihmisen edellytyksiin käyttää erilaisia palveluita joihin hän on oikeutettu. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää riittäviä resursseja esimerkiksi tulkkipalveluiden käyttöön julkispalveluissa ja oikeudenkäynneissä.
Yhdenvertaisuuden näkökulma tulee esiin seksityöntekijöiden kohdalla myös rikosoikeudellisissa prosesseissa. Voidaan kysyä, kohdellaanko seksityöntekijöitä oikeusprosesseissa tasavertaisesti muihin ihmisryhmiin nähden. Ihmiskaupan uhrien kohdalla on syytä katsoa, kohdellaanko vastentahtoisessa prostituutiossa uhriutuneita ihmisiä tasavertaisesti muunkaltaisessa pakkotyössä uhriutuneisiin ihmisiin verrattuna. Vastentahtoisessa prostituutiossa uhriutuneiden ihmisten motiivit ja suostumus seksityöhön on nostettu merkittäväksi tekijäksi uhriutta määritellessä, toisin kuin pakkotyössä uhriutuneiden kohdalla. Suostumus prostituutioon katsotaan valitettavan usein suostumukseksi hyväksikäyttöön ja kaltoin kohteluun. Uhrin mahdollisuudet saada apua ja tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti voivat riippua siitä, tunnistetaanko hänet ihmiskaupan uhriksi.
Osa Pro-tukipisteen asiakkaista lukeutuu niin sanottuun liikkuvaan väestöön. Liikkuva väestö ei mahdu perinteiseen maahanmuuton määritelmään, jossa voidaan selkeästi määritellä lähtö- ja kohdemaa. Heidän kohdallaan tyypillistä on jatkuva siirtyminen maasta tai kaupungista toiseen työn perässä. Liikkuvan väestön oikeudet ovat yleensä huomattavasti kapeammat kuin pysyvästi ja laillisella statuksella maassa oleskelevilla. Oleskelu voi perustua turistiviisumiin tai matkustusasiakirjat voivat puuttua kokonaan. Tällöin oikeutta julkispalveluihin kuten terveydenhuoltoon ei ole muissa kuin akuuteissa tilanteissa, ja silloinkin on vaarana, että apua tarvitseva käännytetään maasta ilman tapauksen tutkintaa. Tämä tekee liikkuvan väestön aseman erityisen haavoittuvaksi ja altistaa esimerkiksi ihmiskaupalle tai sen kaltaiselle hyväksikäytölle.
Pro-tukipisteen työssä pyritään turvaamaan eri ryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuus saada heille kuuluvat oikeudet. Palveluohjauksen kautta asiakkaille tarjotaan tukea julkispalveluissa asioimiseen, mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omalla kielellä. Jos pääsyä julkispalveluihin ei ole, pyritään asiakkaalle löytämään sopivat palvelupolut kolmannen sektorin piiristä. Tiedottaminen jokaiselle kuuluvista oikeuksista edistää osaltaan asiakkaidemme omaehtoista selviytymistä.
Essi Thesslund, kehittämiskoordinaattori
Vaula Tuomaala, tiedottaja
