Tiedote: Ihmiskaupparaportoija madaltaisi auttamisjärjestelmän kynnystä
Tiedote julkaistavissa 31.5.2010
IHMISKAUPPARAPORTOIJA MADALTAISI AUTTAMISJÄRJESTELMÄN KYNNYSTÄ
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tulisi kehittää uhrilähtöisemmäksi
Ihmiskaupan uhrien ottaminen auttamisjärjestelmään ja sieltä poistaminen ei ole kaikissa tilanteissa noudattanut sellaista uhrilähtöisyyttä ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisuutta, jota auttamisjärjestelmää hallinnoivilta vastaanottokeskuksilta tulisi voida odottaa.
Puutteet ovat käyneet ilmi vähemmistövaltuutetun aloitettua vuoden 2009 alussa toimintansa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Ihmiskaupparaportoija esittää tänään antamassaan toisessa suosituksessaan kiinnittämään erityistä huomiota ihmiskaupan uhrien avun tarpeeseen auttamisjärjestelmään liittyviä päätöksiä tehtäessä.
Raportoija suosittaa, että auttamisjärjestelmää käytettäisiin nykyistä useammin myös ihmiskaupan uhrien tunnistamisen loppuunsaattamiseen niin, että pelkät viitteet ihmiskaupan uhriksi joutumisesta riittäisivät alkuvaiheessa auttamisjärjestelmään pääsemiseksi.
Ihmiskaupparaportoijana toimivan vähemmistövaltuutetun tehtävänä on mm. tehdä suosituksia ja raportoida ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Hän voi myös avustaa mahdollisia ihmiskaupan uhria.
Ihmiskaupan uhrien vuonna 2007 toimintansa aloittaneen auttamisjärjestelmän tavoitteena on auttaa ihmiskaupan uhreja tuottamalla heille sellaisia sosiaali-, terveys- ja muita palveluja, joita he tarvitsevat toipuakseen hyväksikäyttökokemuksistaan.
Lisätietoja:
Vähemmistövaltuutettu / Kansallinen ihmiskaupparaportoija Eva Biaudet, 071 878 8660
Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat) Venla Roth, 071 878 8667
Taustaa:
Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista. Ihmiskauppa on vakava rikos ja loukkaus yksilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta vastaan. Ihmiskaupassa on kysymys toisen ihmisen hyväksikäyttämisestä, tämän haavoittuvan aseman hyödyntämisestä ja psyykkisten ja fyysisten kontrollikeinojen käyttämisestä. Tekijät pitävät uhrejaan harvoin fyysisesti vankeina, vaan turvautuvat erityyppisiin henkisen painostuksen keinoihin tarkoituksenaan alistaa uhri hyväksikäytön kohteeksi. Tällainen painostuskeino on esimerkiksi uhrin saattaminen velkasuhteeseen.
Kansainvälisesti suurimman osan ihmiskaupasta uskotaan liittyvän rajat ylittävään siirtolaisuuteen, mutta ihmiskauppa voi olla myös maiden sisäistä. Toisin kuin usein esitetään, ihmiskauppa ei välttämättä liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen, laittomaan maahantulon järjestämiseen, laittomaan maassa oleskeluun tai luvattomaan työntekoon. Monet tunnistetut ihmiskaupan uhrit ovat oleskelleet maassa laillisesti ja tehneet työtä luvallisesti. Tekijät voivat olla uhrin omaisia, tuttavia, ystäviä tai aivan tavallisia työnantajia.
Vaikka ihmiskaupan uhrien maailmanlaajuisesta lukumäärästä voidaan parhaimmillaankin antaa hyvin epätarkkoja arvioita, on selvää, että ongelma on merkittävä. Hallituslähteiden ja järjestöjen arviot uhrimäärästä vaihtelevat puolen miljoonan ja neljän miljoonan ihmiskaupan uhrin välillä vuosittain.
Suomen on arvioitu olevan vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä esiintyy ainakin prostituutiossa ja parituksen piirissä sekä monilla työvoimaintensiivisillä ja ulkomaalaista työvoimaa laajasti käyttävillä sektoreilla työmarkkinoilla. Sektorit, joilla saattaa esiintyä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä, ovat mm. rakennus-, ravintola- siivous- ja puutarha-ala sekä marjanpoiminta.
Ihmiskaupparaportoijana vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Lisäksi vähemmistövaltuutettu antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja sekä pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Vähemmistövaltuutettu tai hänen alaisensa virkamies voi myös avustaa mahdollista uhria tämän oikeuksien turvaamisessa taikka hankkia tälle oikeusapua.
Vähemmistövaltuutettu tulee ihmiskaupparaportoijana antamaan vuosittain valtioneuvostolle ja kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Ensimmäinen raportti luovutetaan eduskunnalle kesäkuun alussa. Raportissaan kansallinen ihmiskaupparaportoija pyrkii arvioimaan Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan tilaa ja uhrien oikeuksien toteutumista. Raportoija antaa raportissaan kolmisenkymmentä suositusta ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi.
